27.11.2009

marble house - the knife

You close my eyes and soothe my ears
You heal my wounds and dry my tears
On the inside of this marble house I grow
And the seeds I sow will grow up prisoners too

olen taas hukannut sanani.
niinkuin olen hukannut kaikki lupaukset ja
kunnianhimoni kaikki lujat päätökseni ja
hienot haikeat suunnitelmani.

se on taas minun pääni sisällä
tunnen sen käsinkosketeltavana kipuna.
se saa minut luovuttamaan
antautumaan pahojen henkien edessä.

huora kuhertelee vanhan rakastajan kanssa,
tunne vatsan pohjalla
konkreettisempaa kuin rakkaus
ruoka salakavalasti poissaolevana.

eihän se voi olla väärin
jos ei edes muista koko asiaa ?
kiusallista pikku yksityiskohtaa,
lihallisen ruumiini vaateita.

marraskuu, toinen haamu menneisyydeestä
vaatii minun voimani ja valoni
ja antaudun sillekin
kun olen jo tähän leikkiin ryhtynyt !

ja sitten itken kaikkea tätä pojalle.
poika joutuu kärsimään muista elämässäni
hän joutuu vielä joskus pelkäämään puolestani
mutta myös minua. se tekee minusta pahan.

poika tulee tänäkin yönä
pitämään minusta kiinni
koska rukoilin häntä
tekemään minulle hyvää.

ja siksi en halua itselleni pahaa !
koska ihan oikean ihmisen hyvinvointi
riippuu minun olemassaolostani.
mutta miten osaisin haluta elää ?

kun on niin hirvittävän helppo katsoa maailmaa
täältä sängyn pohjalta niinkuin aiemminkin.
sammuttaa valot ja leikkiä ettei ole.
varsinkin kun tuo toinen leikkii samaa leikkiä.

ja sitten on päiviä jolloin jaksan
ihan vaan hänen takiaan ja
pinnistän voimani äärimmilleen
saadakseni hänet hymyilemään.

uskoakseni
meitä ei ole vielä menetetty
koska meillä on rakkaus
liian hieno ääneen lausuttavaksi.

2.9.2009

lost - coldplay

Just because I'm losing
Doesn't mean I'm lost
Doesn't mean I'll stop
Doesn't mean I would cross

Just because I'm hurting
Doesn't mean I'm hurt
Doesn't mean I didn't get
What I deserved
No better and no worse

I just got lost
Every river that I tried to cross
Every door I ever tried was locked
Ohhh and I'm...
Just waiting 'til the shine wears off

You might be a big fish
In a little pond

Doesn't mean you've won
'Cause along may come
A bigger one



todella sekava syksy.
pitäisi ottaa tukeva ote elämästä,
mutta en saa sitä edes kiinni.

päivä kerrallaan, hoida pakolliset asiat.
yksi kerrallaan, älä mieti seuraavaa.
kivatkin asiat tehtävälistan kohtia.

mikään ei tunnu miltään.
paitsi ajoittainen paniikki.
syyllisyys ja häpeä.

seksi on konkreettista.
samoin ruoka tai sen puute.
vaatteet ovat todellisia ja minua.

pelkään usein puolestamme
kumpi ratkeaa ensin ?
kumpi joutuu hajoamaan toisena ?

11.7.2009

racing like a pro - the national

you're dumbstruck baby
now you know


en voi uskoa mitä juuri tein.
lopetin suhteen
joka on pitänyt minut järjissäni
jo yhdeksän kuukautta.

läpi sellaisten asioiden
joita kenenkään ei pitäisi kokea
ja sellaistenkin joita
tulen aina muistamaan hellyydellä.

mutta kaikki oli kovin vaikeaa,
koska oli asioita joista ei saa puhua.
ja vaikka me puhuttiinkin aina
ja kaikesta

niin yhden tosiasian yli
en koskaan päässyt.
ja joka päivä, joka hetki
taisin tehdä itsestäni narrin.

jossain vaiheessa jokin meni väärin
ja kaikesta siitä ihanasta ja hyvästä
huolimatta, tai ehkä juuri siksi,
kaikki alkoi vaan tuntua irvokkaalta.

taisin kiintyä liikaa.
en vain koskaan saisi.
olen tosi paha
ja väärin.

en saisi antaa kiintyä.
itseni enkä varsinkaan muiden.
on paljon oikeampaa yksin,
toteuttaen itsetuhoaan.

koska tuo poika oli mulle jokin
vaarallinen virheellinen turva.
jossa kuvittelin saavani olla
levätä. leijua. pehmustettu huone.

mutta miksi olisin vähemmän paha
ollessani jonkun ihmisen kanssa ?
sehän antaa mulle vain mahdollisuuden
rikkoa jotain enemmän.

nyt kun kukaan ei enää pidä kiinni
niin voin lopulta tehdä itselleni
ja itsekseni
aivan mitä haluan

ilman että joku huolestuu
tai huolehtii murehtii miettii
tai tuntee itsensä riittämättömäksi
tai masentuu itsekin.

on myös aikaa ajatella !
sitä on ollut ikävä,
vaikka onkin ihanaa viettää joka sekunti
tärkeän kanssa. ajattelematta.

tai ehkä vähän vaahtokarkkeja
ja ilmapalloja ja porejuomia.

nyt alkaa toinen todellisuus.
se oikea !

enkä enää koskaan halua
asettaa itseäni niin naurettavaan asemaan
enkä kiintyä niin paljon
että väistämätön tuntuu pahalta.

haluan tutkiskella oloani, yksin.
ihan varmasti välillä hankalaa ja
kaipaa toisen syliä ja lämpöä
ja sitä muka-turvaa. mikä-mikä-maata.

mutta ei se voi olla oikein
jos en edes osaa enää sanoa
miten hyvin ja huonosti voin
tai mitä minulle kuuluu.

nyt pitää enää selvitä.
päivä kerrallaan.
itse, niinkuin isot ihmiset
kuulemma tekee.

pelkään huomista,
kun viininhuuru haihtuu.
palaanko avoinna odottavaan syliin ?
valuuko rohkeus minusta ensimmäiseen painajaiseen ?

tänään nukun yksin.

8.4.2009

the fear - lily allen

I don't know what's right and what's real anymore
And I don't know how I'm meant to feel anymore
When do you think it will all become clear
'Cause I'm being taken over by the fear

 
olen välimaastossa,
matkalla jostain jonnekin.
vaikka olenkin kovin jumissa
eikä mikään oikein etene.

jonkin pitää muuttua. minun ?
ainakin se olen minä
jonka pitäisi saada aikaan
muutoksia.

kaikki sellaiset asiat
joita en ole koskaan kyseenalaistanut
alkavat olla hyvin kyseenalaisia.
ja vice versa.

eli vaikka olo on eksynyt
niin asiat voisivat olla
enemmänkin hukassa
kunhan nyt saisin perusasiat selväksi.

kunhan saisin aikaan.
kunhan minua kiinnostaisi
edes sen verran
oma elämä !

totta puhuen
haluaisin vain irtisanoutua
materiastani
persoonastani.

miksi minä edelleen uskon sokeasti
että pikkuruisena pikkutyttönä
sekin olisi niin paljon helpompaa ?
ohuenohuena tuulen viemänä ?

oletko laihtunut se kysyi eilen.
voi kuinka toivoisinkin sitä !
sen sijaan panikoin ja itken
kun en hetkeen näe ympärilleni.

se pitää mua hulluna
vaikka ei se haittaa
koska se haluaisi itsekin
välittää yhtä vähän.

vaikka kyllä mä oikeasti välitän
asioista jotka on sen arvoisia.
en vain itse ole. eikä mun elämä.
voisiko tulevaisuus olla ?

9.3.2009

kiitos - pmmp

vaikka kaikki saa unohtua,
kiitos siitä, kun
liiankin kauan jaksoit mua.

huolit hulluuttas puolikkaan
enempää en oo osannut
koskaan antaakaan.


nyt on riita taas.
paha olla yksin,
mutta yhdessäkin sattuu.
muistan taas miten oon yksin.

siivosin ensin kotia
raivokkaasti kaikki lika pois.
ja sitten leikkasin pahat hiukset pois.
nyt on puhtaampi olo !

erehdyin vaa'alle.
hyi olen niin paha paha tyttö.
en olekaan syönyt tänään.
näinkö oli ennen ?

enää puuttuu se, että
hakisin kristallilasin
viipaloisin sitruunan
kaataisin unohdusta.

vain muutama päivä näin
ja voisin olla puhdas.
voisin olla turvallisen
sekopäinen tyhmähymyinen.

pää ristiriidassa
sydämen kanssa
haluaisin sopia.
enkä haluaisi yhtään -

nyt olisi se tilaisuus !
miksi en käytä sitä.
jos oikeasti välittäisin
muustakin kuin itsestäni.

pakko piiskata tätä ruumista
piiskata se hyväksi ja
kauniiksi ja epäitsekkääksi
ja uhrautuvaksi.

1.3.2009

ego - the sounds

With empty words our worlds collide
It was my ego telling me why (You wanted someone who cared!)
With empty words our worlds collide (You needed someone to care!)
It was my ego telling me why I never thought I'd say this to you
I lied above you, regrets are useless
Was it my ego saying why

paha paha ihminen.
pahakin voi olla surullinen !
minä olen, olen aina vain.
olen hyvin kauhea ja ilkeä.
olen ruma ja itsekäskin.
käyttäydyn huonosti.
ja valehtelen ja
ajattelen pahaa niistä
jotka välittävät siitä
mitä minulle tapahtuu.

eilenkin olin aivan tylsintä seuraa
ja väsytti ja kiukutti ja itketti.
tunsin itseni illan suurimmaksi
ja rumimmaksi ja typerimmäksi.

ja minä en saa enää satuttaa
ja minun on nieltävä kiukkuni
koska se on kait masennus
joka tekee tämän minulle, meille.

itkin terapiassa ensimmäistä kertaa.
se oli jotain tosi suurta minulle.
osaan jo itkeä, itkettää usein.
tottumuksesta tukahdutan sen aina.

minulla ei ole oikeutta olla näin
vaativa ja suuri ja huomionkipeä
lutka ja madonna ja mies ja nainen
ja aina mielestäni oikeassa.

nukun taas ihan miten sattuu.
olen taas masentuneempi.
vihaan taas elämääni & yhä itseäni.
en saisi syödä mutta ainavain syön.
vartaloni kuvottaa minua niin paljon.
haluaisin satuttaa itseäni ja lujaa.

voisi sanoa että
voin taas huonommin ?

10.2.2009

let it fall - lykke li

In my joyous moments I moan
'Cause it feels so good when I let my water flow
Drip drop, and I cannot stop
Can't stop, no I said no
Drip drop, and I cannot stop
Can't stop I cry for you, cry for you
I cry because I cannot help it
So it runs, yes it falls
And ain't no stopping at all
I like it salt I like it wet
Like my makeup in a mess
So I cry hard Let it fall
And I won't stop until my tears are all shed

taas istun tässä, turvassani.
istun vaikka vähän aikaa sitten
vannoin että en ikinä enää.
vannoin koska ollaan vaikeat
yhdessä & erikseen
eikä ainakaan hyvät
yhdessä.
teen pahaa tuolle ihmiselle.
tiedän että teen
mutta kun se sanoo jää
niin unohdan kaiken järjen.
sen, että jos oikeasti
haluaisin sille hyvää
niinkuin itselleni väitän
niin olisin jo kadonnut !

tahtoisin kyllä lopettaa.
mutta oon taas jumissa
tässä kaikkionihanaa-leikissä
ja koska kaiken pitäisikin
olla niin kovin ihanaa
niin en osaa suhtautua
tähän synkkyyteen
joka tahtoisi vallata minut.
ehkä
jos olisin laiha
se ei löytäisi minua ?

haluan niin kovin kaikkea
enkä siltikään toivo mitään.
materiaa,
ihan kuin se tekisi onnelliseksi.
shoppailen tyhjyyteeni
koska olen pinnallinen paska.
ja koska mikään määrä vaatteita
ei voi kätkeä tätä vartaloa.
eikä mikään meikki kuvotusta
mun kasvoilla.

pitäisi vihdoinkin aloittaa.
haluaisin näännyttää tuon
kaiken ruman jonka kanssa
joudun kulkemaan.
haluan luita !
haluan kontrollin !
haluan jotain järkeä tähän !
haluan näyttää itselleni että voin.
eikä edes tuo yksi pysty mua estämään,
ei vaikka se tietää tästä aivan liian liikaa.

aion aloittaa huomenna.

2.2.2009

guess who batman - lily allen

fuck you,
fuck you
very very much.

en ole pitkään aikaan saanut sanoja.
eikä asiat ole muuttuneet mihinkään.
olen sama surullinen turha olio.

ehkä vähän epätasapainoisempi.
jätin kaikki lääkkeet, koska
en pystynyt itkemään.

joululoma oli jotain hirvittävää,
en kai ole vieläkään oikeen ok.
mun oma äiti vihaa mua.

kuinka huono ihminen oonkaan ?

ja siinä kaupungissa on jotain
joka kuristaa kurkkua ja
saa kyyneleet silmiin.

ja poika on mulle läheisin ikin
paras ystävä ei enää oo täällä
mut ei oikeesti ole poiskaan.

ja tuo on tuossa nytkin
katsoo leffaa ja vaan
pelkään et se vihaa mua.

oon puhunut liikaa sille.
oon puhunut siitä, kun en osaa syödä
ja siitäkin, kuinka en osaa olla.

ja oon kait löytänyt jonkun turvapaikan.
ulkomaailma on vaan pelottavampi
ja minä kai pelokkaampi.

ja olen ruma. suuri ja ihan liikaa !
ja nyt alan paremmaksi. pienemmäksi.
haluan sitä taas ihan vähän liikaa.

kuten kaikkea pahaa.
aina vaan pahempaa.
alemmas,
alemmas

pohjalle.

kunnes mua ei enää haittaa se,
että olen niin kovin huono ja
en enää tee pahaa ihmisille.