naked - spice girls

Naivety and childhood left behind deprived of the goodness of mankind,
past encounters have made her strong, strong enough to carry on and on.

Undress you with her eyes, uncover the truth from the lies
Strip you down no need to care, lights are low exposed and bare.

tänää huulieni läpi on kulkenut

• juustosämpylä (300)
  
• 3x3cm pala suklaakakkua (voi perse) (200)
  
• 2 viipaletta juustoa (50)
  
• ruusunmarja-viili 1% (150)
  
• iso kasa salaattia (200)
  
• fenix-painonhallintajuoma (40)
  
• paljon (rasvaton)maitokahvia (50)
  

ja olo on tuollaisesta määrästä ihan kamala, niin henkisesti kuin fyysisestikin. varsinkin siitä syntisstä suklaakakusta. en edes tykkää suklaasta ! ja 990 kaloria... se on ihan hurjana. hurjana liikaa mun kaltaiselle.
tosi hienoa uhota kaikkea et nyt lähtee numerot laskuun, ku tällä hetkellä en uskalla edes vaa'alle. ehkä aamulla sit ? nytkin mahassa on taas taika-aineita. musta tulee taas puhdas ja hyvä ja sisäisesti kaunis. onneks päivän saldoa rajoittaa vähän edes duunissa olo, se on kuitenkin koko aika jaloillaan oloa ja muutenkin aika fyysistä hommaa - kävelin vielä kotiin varmuuden vuoksi.
tänää oli töissä kyllä aika kurjaa ku oli paha olla ja ajatukset takkusi ja puhe takelteli ja olin muutenvaa ihan tyhmä ja hidas ja jotenki kömpelö. ja typerä. ja heikkona, jotenkin hurjan hutera olo. ja oliko pakko taas julistaa olevani dieetillä ? no joo, sinänsä koska se toimii sit ku ei kehtaa syödä muiden edessä - mut toisaalta en antaisi kenenkään puuttua näinkin henkilökohtaiseen asiaan kuin tämä pikku dieettini.

haluaisin niin kelvata.

voisitko lopulta
tehdä minulle niin
kuin joka yö unissani mulle teet ?
haluaisin nähdä sut.
tuntea taas. sut. siinä.
mut älä enää ole hellä.
lyö mua niin et tiedän että oot oikeasti siinä.
raavi revi kahlitse lyö
niin kuin minä teen itselleni
miksi sä oot palannut mun mieleen ?
etkö vois päästää mua jo
koska sun mukana
kaikki mun vanhat aaveet
piirittää mua
piiri pieni pyörii
ja mun on pakko olla enemmän
sekaisin

sä saat mut pelkäämään.

en enää tiedä mitä olen, miksi teen tai tunnen niinkuin tunnen. sen tiedän, että tämä ruoka-ahdistus on tuttu ja hyväksi, no - ainakin toimivaksi todettu keino paeta kaikkia niitä ajatuksia jotka muuten saattais ottaa vallan mun pään sisällä - ilman kontrollia, hui kauhistus. mut silti en pysty puhumaan järkeä itselleni, sillä bmi 20,17 nyt vaan on nii liikaa et mun järkikin sanoo et tästä ei ainakaan mitään haittaa ole. hyvä vaan jos en enää harrastais itsetuhoa niin. ja tää on oikein.

psykiatriselta polilta ei ole kuulunut mitään.
quelle surprise.