every you every me - placebo

Like the naked leads the blind
I know I’m selfish I’m unkind
Sucker love I always find
Someone to bruise and leave behind
All alone in space and time
There’s nothing here but what here’s mine
Something borrowed something blue
Every me and every you

tää on taas niin tätä.
ahdistaa lihavuus.
peilistä katsoo sika,
jonka maha kehtaa kurista
vaikka sillä ei oo oikeutta.
ei vielä moneen kiloon.
puoltoista päivää syömättä.
kävin psykolla, tyhjää vain.
se saa mut tunteen
itseni siksi idiootiksi joka olenkin.
itkettää ehkä
mut en osaa.
ehkä en edes ole näin rikki !

mä niin vihaan sitä ihmistä joka oon: jódetea joka istuu tunteja
peilin edessä puristelemassa läskejään, mut sit sitä toista jonka
puhelin soi ja joka nauraa ja vitsailee ja kikattaa. on rankkaa olla
näin epätasapainossa oman itsen kanssa - aina joutuu punnitsee
et kuka oon missäkin tilanteessa ja auta armias jos valitsen
väärän naamion nii mun muurit sortuu ja tapahtuu jotain pelottavaa.
pitää olla ihan helvetin varovainen ja joskus haluaisin olla vaan mä,
enkä esittää mitään, mut mun pikku naamiaiset on jo karanneet
käsistä ja mä en enää ole kontrollissa juhlien kulusta. vieraat
tanssii pöydillä ja mä voin joko liittyä laittaa naamiaisasuni päälle ja
liittyä karnevaalikulkueeseen tai mennä piiloon sinne pöydän alle,
sulkea silmät ja kurista kilpaa mahani kanssa.