a time to be so small - interpol

We saw you in distraction:
a sleeping, slow despair
Rehearsing interaction,
he wasn't even there
A creature is a creature,
though you wish you were the wind
The boat will not stop moving
if you tie him up until the end

syön neljättä palaa leipää ja paniikki kuplii pinnan alla.
yritän vakuuttaa itselleni että se on ok ja
että lupasin terapiassa alkaa opetella syömään lounasaikaan jotain.
kait normaalit ihmiset on tähän aikaan syöneet jo aamiaisen ja lounaan ?
mutta hitto vie minä en ole normaali enkä ansaitse samaa !
nyt vain kahvia rauhoittamaan omaatuntoa <3

mun pitäis olla luennolla nyt. mut en ole tehnyt tehtävää.
enkä ole menossakaan, se tuntuu kovin yhdentekevältä.
mokaan ja en edes jaksa välittää ! mun pitäis olla sielä !
en eilenkään ollu kuin yhdellä luennolla... luuseri.
miksi mun on pakko aikaa pilaa kaikki ?
tämä vois olla mun elämän tilaisuus.

torstaina olis tentti ja en ole alkanutkaan lukemaan...
ja tänään ja huomenna on duunia. just tätä mä tarkoitan.
riippumatta siitä menenkö sinne vaiko en, vihaan itseäni.
paskaääliöluuseri ! mä en kuulu yliopistoon, tällänen vaikee idiootti.

tänää terapias puhuttiin tosi ahdistavista asioista...
mulla on vieläkin sellanen paniikkitärinäolo jota ei saa purettua.
haluan pitää itseni aktiivisena etten vaan romahda -
en sais itseäni koottua ennen töihin menoa !
mut tää olo on sietämätön.

p a k o k a u h u.

haluaisin karata omaa elämääni.
käskeä itseäni laskeen sataanmiljoonaan
ja mennä sillä aikaa niin hyvään piiloon
että se idiootti ei ikin löytäis mua.