Maybe
it's the chloroform kicking in,
the chloroform is kicking in
or maybe we've given in
tänään vain puuroa ja kahvia. haluan olla arvoisesi.
mulla on maanantaina eka oikea terapia. ahdistavaa.
siksikin että en enää ole niin sekaisin mutta en ole silti ok.
kuulemma olen vielä aika sekaisin. paras ystävä sanoi.
miksi minusta tuntuu että vain haluaisin olla mut en ole ?
no - tuntuu että tunti tunnilta sekoan enemmän helsingissä.
eilen jo hiukan pelkäsin ajatuksiani. ja pelkäsin muutakin.
ja sh valtaa taas ajatukset, hallitsee mua.
enkä pistä kovasti vastaan, annan sen olla mun jumala.
painan nyt vain muutama sata grammaa vähemmän
kuin se paino josta piti laihtua 5 kiloa asap. luuseri !
puurokahvilinja houkuttelee yksinkertaisuudellaan.
haluan jo olla hyvä, haluaisin jo kelvata ja olla puhdas.
mutta onneksi tää on ollut osa mua jo niin kauan
että osaan toimia vaikka kalorilaskuri tikittää kokoaika.
en enää lamaannu. paitsi jos syön liikaa.
eikö silloin koko maailma lamaannu ?
ahdistaa tulevaisuus. mun tulevaisuus nyt on seuraavat 4,5kk.
pidemmälle en uskalla edes ajatella, näissäkin on jo työtä.
pakko kai miettiä kursseja, työtunteja, veroprosentteja...
velvollisuuksia pakkoja kiireitä ahdistavaa pelottavaa liikaa.
pelkään että jos en osaa antaa itselleni armoa,
en enää pysty olemaan.
ehkä siis huomenna.
tänään oon vielä peiton alla piilossa <3 turvassa.
ja ehkä ihan vähän haaveilen siitä että se yksi suloinen tulisi suomeen.
mutta en liikaa. koska kyllähän se tiedetään miten mun miesasiat.
14.8.2008
we might fall apart - disco ensemble
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti