auta mua - pmmp

Pää on kipeä
sisältä pimeä
Sattuu satuttaa
Kaipaus kuvottaa
ikävä oksettaa
Rikkoo, rikotaan

Sä teet musta sairaan
sinisen ja harmaan

Orjatar likainen (aina, aina)
pois enää pääse (polttaa, polttaa)
Sokeesti sinusta sairastuin (auta mua)
hukun vaikka uin

mä niin haluaisin laihtua. haluaisin laihtua kunnes en enää ole.
se olisi niin kaunista. silti en saa siitä tunteesta täysin kiinni.
ehkä olen hieman liika allapäin nykyään pystyäkseni tekemään
niin kauaskantoisia katoamissuunnitelmia.
itseasiassa mun jaksaminen rajoittuu yhteen päivään kerrallaan.
se vaatis vähän radikaalimpia keinoja !

haluaisin vaan kirjoittaa tän kaiken pois. tai juosta tätä pahaa
oloa karkuun. tai paastota sen pois sydämeltäni. niin, ettei
ihon ja luiden välissä olis tippaakaan pahaa karmaa. etten olis
tarvitseva ja riippuvainen ja liikaa, vaan juuri sopivasti - vähän
alle oikeastaan. itselleni.

pitäisin siitä kovin.

piiloon - jippu

Mun oli pakko kadota, mun oli pakko saada vajota.
Mä tahdoin jäädä sun luo, mä tahdoin jäädä sun luo.
Sä tiesit, mä pelkään pimeää.
Sä tiesit mä pelkään, että yksin jään.
Mä tahdoin hengittää sua, mä tahdoin hengittää sua.

Sä laitoit mut piiloon kaikelta pahalta.
Suojasit syliin pahoilta unilta.
Kirjoitit selkään, mua aina rakastat.
Vaikka mä oon niin rikki ja sekaisin.

oon niin paska.
just nyt parhaillaan mun pitäis olla tentissä, johon luin neljään asti
yöllä. ja mitä teen ? makaan sängyssä vihaten itseäni ! tää ei oo
edes heräämisestä kiinni, en vaa saanu mentyä... ja se oli vaan
hyväksytty/hylätty -tentti, joten mulla oli 50% selviämismahdollisuudet.
mut ei. koska oon tyhmätyhmätyhmä.

mikä siinä on et mun pitää pilata kaikki millä voi olla jotain
merkitystä mulle ? jos jokin asia vois tuottaa mulle hyvä mieltä,
niin jódeten on ihan pakko mennä ja pilaa se - ettei vaan kävis
nii et olis pakko jopa onnistuu jossain...
ja voi apua, jos en sais vihata itseäni aina jostain syystä niin
miten mä edes osaisin olla ? jos olis ihan pakko myöntää
itselleen osaavansa/ansaitsevansa/pystyvänsä/haluavansa.
ei nyt sentään, parempi vaa vesittää kaikki jo näin etukäteen.
varmuuden vuoksi.

ja enhän mä edes ansainnut tätä yliopistopaikkaa, ei se ollut
tarkoitettu mulle: on vaan oikein et pilaan kaiken, koska oon
varmaankin vienyt paikan joltain ahkerasti lukeneelta ja tätä
oikeesti halunneelta - mä oon vaa tällänen onnenonkija.
pikkuprinsessa, joka ei ikinä opi. joka on aina saanut kaiken
haluamansa.
milloin tää loppuu ?
joko saa luovuttaa ?

breathe me - sia

Ouch
I have lost myself again
Lost myself and I am nowhere to be found

Yeah
I think that I might break
Lost myself again and I feel unsafe


kymmenen tunnin kuluttua olis tentti. pitäisköhän tehdä asialle jotain ?
tää on niin tätä. olen kyllä tiennyt sen tentin olemassaolon ihan koko
viikonlopun, mutta ku oli nii kiire olla humalassa. ja tänään taas olin
kovin kiireinen sääliessäni itseäni ja voi kun perjantain bileiden jäljet
häiritsi niin ja sit katsoin erehdyksessä peiliin ja voi ei olin liian ruma
ja sit piti surra sitä ja kuunnella lohdutusmusiikkia ja tää sängyssä
makaaminen se vasta aikaa vievää onki !
et tässä sitä ollaan. pulassa.

oon puhunut lääkärille tästä kouluahdistuksestani ja miten en saa
mitään tehtyä ja se on sitä mieltä et nyt ei ole mun aikani surra
opiskelujani, että ensi vuonna sitten ku mun pää on edes vähän
paremmassa kunnossa... mut entä jos se ei ole ?
niinpä oon yrittäny edes jotain saada aikaan, heikoin tuloksin.
tämänkään kurssin tunneilla en ole ollut kertaakaan. eikun hups -
olin mä kerran 45 minuuttia ja sit alko ahdistamaan ja valehtelin
jotain ja ryntäsin sieltä ulos henkeä pidätellen ja hyvä etten sytyttäny
savukettani jo käytävässä.

mut niin. en nyt oikein tiedä mitä tän opiskeluntapaisen kans tekis.
haluaisin nostaa kädet ilmaan ja sulkea silmät tiukasti, toivoa
parasta. näinkään en voi jatkaa kun pisteitä on alle puolet tarvittavista
ja jokainen tentti (johon oon uskaltanu mennä, mulla on vaikka kuinka
monta roikkumassa) saa mut paniikkikohtauksen partaalle.
miten ne muut osaa ?
kadehdin niiden kykyjä ja kapasiteettiä.

onko pakko luovuttaa jos ei osaa, jos ei pysty ?
en haluais taas kerran olla pettymys.

weak (as i am) - skunk anansie

And now I sit here I'm all alone
so here sits a bloody mess, tears fly home.
A circle of angels deep in war
'cos I wanted u.

skin on ihana.

joku ehkä tietääkin kuka olen. aloitin tän blogin tänään itseinhossani.
mulla on jatkuva tunne siitä et oon liikaa, vien liikaa tilaa, hengitän
muidenkin happea. siellä missä jódete on syntynyt - tai oikeastaan
löytänyt itsensä - on paljon rakkaita ihmisiä. ja sinne oon purkanut
sydämeltäni niin paljon painoa, että jos sitä paikkaa ei olisi, ei
varmaan olisi minuakaan enää.
onko siis ihme jos en osaa laittaa sanoiksi alter egoni tärkeyttä ?

jódete on kaikkea sitä mitä muut ei saa nähdä. se on tän ällöpositiivisen,
oksettavan äänekkään, sokerilla kuorrutetun ja hedonistisen alkoholistin
pimeässä piilotteleva varjo. se on se, joka sanoo mulle et en ole tarpeeks,
joka kertoo et en ole tarpeeksi hyvä yliopistoon, joka pakottaa mut
juokseen karkuun jos joku yrittää tulla lähelle.
mut oikeasti se suojelee mua itseltäni, se ei anna mun luovuttaa olemista
kokonaan. vaikka joskus me piileskellään päiväkausia peiton alla turvassa
pahalta maailmalta. mut molemmat haluaa samaa: olla kaunis ja laiha ja
rakastettu ja - hui, ehkä jopa onnellinen.

luulen et ensin oli syömishäiriö ja sit masennus. muitakin mahdollisuuksia
on väläytelty, mut niihin saan selvyyden vasta ku pääsen terapiajonosta.
syön siis vaan lääkkeitä masennukseen ja unettomuuteen ja odotan ja
pelkään. ja ahdistun itseni kanssa. yritän kirjoittaa pahaa oloa pois, jotta
uskaltaisin viimein olla oma itseni.
oon oppinut vihaan sitä teestentelevää lutkaa joka musta on pakon edessä
tullut ! en kestä enää yhtäkään tekohymyä tai mukahauskaa vitsiä. en enää
baari-iltoja jolloin pitää näyttää nätiltä ja huutaa koviten ja flirttailla törkeästi.
haluan vain juoda punaviiniäni ja polttaa savukettani ja puhua vain jos
sattuu olemaan sellaista seuraa josta välitän oikeasti.
ihme ja kumma, niitäkin on <3

ja en halua tehdä vahinkoa itselleni, paitsi että haluan sitä niin paljon.
kaikki mitä teen, johtuu itsetuhovimmastani. haluan rangaista itseäni.
haluan tuntea et olen vielä tässä, nähdä konkreettisia todisteita siitä, et
en ole vain se kuori joka tiedän olevani.
haluan tehdä siitä kuoresta enemmän oman näköiseni. tatuoinnein ja
lävistyksin ja nätein vaattein ja meikein. välitän muiden mielipiteestä aivan
liikaa. toisaalta, ehkä se on ainoa mitä jää jäljelle kun kaikki turha otetaan
pois.
minä olen niin turha.